En oikein muista mistä alun alkaen sain päähäni moisen. Taisin tutkia jotain suomen alkuperäisrotuja ja sieltä osui silmään harvinainen suomenvuohi. Jossain vaiheessa ollut jopa kuolemassa melkein sukupuuttoon. Etelä-Pohjanmaalla vuohi ei ole niin harvinainen ja sieltä minäkin Jäynän kävin hakemassa, viime sunnuntaina. Golfin takatilassa se matkusti 170km ihan rauhallisena, välillä papanoita pudotellen ja maisemia katsellen.
Jäynä on siis pian kaksi vuotta täyttävä vuohineito, joka ei ole vielä tehnyt kilejä. Silti maitoa tulee, vuohissa on tällaisiakin yksilöitä, joita kuvataan neitsytlypsäjiksi. Jäynä sai haistella uusia merellisiä tuulia hetken aikaa uudessa paikassa ennen kuin se pääsi tutustumaan uuteen kettaansa joka oli hälle laitettu navettaan. Meidän mielestä Jäynä on oikein mukavan näköinen ja värityksinen yksilö. Ja on vielä luonnon nupo, se sopii minulle paremmin kuin hyvin.
Heti seuraavana päivänä päätettiin kokeilla miten saataisiin sitä vuohenmaitoa lypsettyä. No jos totta puhutaan niin se oli kyllä isännän hommaa, minä en ole koskaan lypsänyt. Se taito tietysti täytyy opetella jos mielii maitoa saada niin kuin olin alunperin haaveillut. Saattaa olla pitkä matka ennen kuin tällä tilalla valmistetaan mozzarelloja, fetoja tai muitakaan vuohenmaitoherkkuja, ensimmäisen lypsyn tulos tässä (se mikä astiaan asti saatiin)...
Mutta aivan hyvää maitoa se on, ei maistu heinälle tai vuohenvillalle, ihan maidolle maistuu. Kaiken kaikkiaan meillä ollaan ihan myytyjä tähän kaveriin. Jäynä on niin kiltti ja mukava otus että. Helposti sen kanssa kuluu aika rupatellessa ja rapsutellessa. Ja se mielellään seuraneidin virkaa hoitaakin. Pian on toiveissa saada myös vuohikaveri hommattua, mutta siitä lisää myöhemmin. Myös Jäynälle toivotaan kilejä jotta saadaan maidontuotantoa nostettua, saapa nähdä mistä kaukaa saa pukkia lähteä etsimään ;o)
Mukavat vaput vaan kaikille! :o)
Mukavat vaput vaan kaikille! :o)